Palaa takaisin

Julkaistu 8.7.2023

Valtiojohtamista yhteistyöllä

Tasavallan henkeen kuuluu valtion johtaminen yhteistyössä. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteistyötä ei pitäisi nähdä riippakivenä, vaan voimavarana. Valtiojohtaminen on täysin mahdollista järjestää niin, että kaikki toimivat parhaan kykynsä ja asemansa mukaisesti Suomen parhaaksi, ilman turhia reviirikiistoja.

Kolumni on julkaistu Keskisuomalaisessa 8.7.2023

Valtiojohtamista yhteistyöllä

Entinen pääministeri Paavo Lipponen arvosteli vastikään tasavallan presidentti Sauli Niinistöä ulkopolitiikan johtamistavasta Maaseudun Tulevaisuuden mielipidekirjoituksessa. Lipposen kirjoitus herätti muutamia mietteitä valtiojohtamisen yhteistyöstä.

Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin tulo presidentti Niinistön isännöimään pohjoismaiden huipputapaamiseen 13.7. on erittäin merkittävä asia Suomelle. Olen luottavainen, että tapahtumasta tulee tärkeä merkkipaalu Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen suhteiden kehittämiselle. Se on myös merkittävä tunnustus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjalle.

Suomen vuoden 2000 perustuslaki korostaa yhteistoimintaa ulkopolitiikan johtamisessa. Kun luen Suomen perustuslakia, en näe siinä kolmea pistettä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston välissä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Lisään vielä: eduskunnan tukeen nojautuen.

Periaatteessa asia on siis selvä, mutta kun Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta, meillä on jatkuvasti syntynyt tulkintatilanteita ja erimielisyyksiä yhteistoimintaperiaatteen soveltamisesta.

Ei ole mitään syytä avata lautaskiistaa uudelleen Nato-jäsenyyden takia – kyse on pohjimmiltaan muusta kuin edustautumisesta. Selvää on, että Naton huippukokouksissa Suomea edustaa tasavallan presidentti. EU:n huippukokouksissa Suomea puolestaan edustaa pääministeri.

Perustuslain velvoite yhteistoiminnasta ulkopolitiikassa edellyttää käytännössä sujuvaa ja konstailematonta yhteistyötä, kuten Nato-jäsenyyden kohdalla. Yhteistoimintaperiaatteen hengessä tasavallan presidentin johtaman hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (TP-UTVA) merkitys asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa tulee jatkossa entisestään korostumaan.

Pääministeri ei normaalisti osallistu tasavallan presidentin ulkomaisille valtiovierailuille. Suomen isännöimien ja tasavallan presidentin johtamien huipputapaamisten yhteydessä voisi olla maan etu, että myös pääministeri osallistuisi soveltuvin osin ohjelmaan. On monia ulkopolitiikkaa sivuavia asioita, kuten kauppapolitiikka sekä talous- ja teknologiayhteistyö, jotka kuuluvat selkeästi valtioneuvoston toimivaltaan. Tässäkin käy ohjenuoraksi Suomen etu ja valtiosäännön yhteistoimintaperiaate.

Lipposen kirjoitukseen on jäänyt yksi merkittävä aukko. Hänen mainitsemiensa tapausten lisäksi on käynyt myös niin päin, että pääministeri ei selkeästi ulko- ja turvallisuuspoliittisessa asiassa ole ennakolta konsultoinut tasavallan presidenttiä, kuten Lipponen itse sivuuttaessaan presidentti Ahtisaaren Itävalta-boikotin yhteydessä vuonna 2000 tai Sanna Marin ottaessaan esiin Hornet-hävittäjät Ukrainassa ilman, että oli siitä ennalta keskustellut TP Niinistön kanssa.

Olenkin ehdottanut, että tasavallan presidentin ja valtioneuvoston kesken pitäisi sopia valtiojohtamisen yhteistoiminnan pelisäännöistä, perustuslain pykälien pohjalta. Tällaisen valtiojohtamisen yhteistyöasiakirjan tulisi kattaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi myös laajemmin kokonaisturvallisuutta koskevan päätöksenteon pelisäännöt.

Tasavallan henkeen nimittäin kuuluu valtion johtaminen yhteistyössä. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteistyötä ei pitäisi nähdä riippakivenä, vaan voimavarana. Valtiojohtaminen on täysin mahdollista järjestää niin, että kaikki toimivat parhaan kykynsä ja asemansa mukaisesti Suomen parhaaksi, ilman turhia reviirikiistoja.

Lähivuosina voi näet tulla eteen kriisitilanteita, jotka edellyttävät valtiojohdolta varmaotteista ja sujuvaa kriisijohtamista. Voi syntyä tilanteita, jolloin on nopeasti ryhdyttävä toimiin. Tällöin ei saisi olla epäselvää, miten toimitaan ja kenen johdolla. Presidentti Niinistö nosti koronapandemian alussa esille "nyrkin".  Hyvä ehdotus, joka ei ottanut tulta – ehkä juuri reviiriajattelun takia, en tiedä. Jos esimerkiksi eteemme tulee korkean profiilin kyberhyökkäys, aikaa ei ole yhtään hukattavaksi.

Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että valtiojohtamisen ydinkysymyksistä keskustellaan syksyllä alkavan presidentinvaalikampanjan aikana, ja tulen osaltani siihen keskusteluun aktiivisesti osallistumaan.

Olli Rehn

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja ehdolla tasavallan presidentiksi 2024.