Palaa takaisin

Julkaistu 29.12.2023

Suomen talouden luisu uhkaa puolustuskykyämme – voimat on koottava

Vetoan puolueisiin sekä pääministeriin: Tehkää hallitus-oppositio-rajat ja vaalikaudet ylittävää yhteistyötä Suomen talouden kuntoon laittamiseksi. Mallia voi ottaa Ruotsista.

Terve talous on olennainen osa turvallisuutta. Tänään taloutemme ei ole terve. 

Suomen surkea taloustilanne uhkaa jatkuessaan jo kansallista puolustuskykyämme, kuten kävi Kataisen-Stubbin hallituksen aikana, jolloin puolustusmäärärahoja leikattiin 10 prosenttia. Puolustusvoimien ex-komentaja, kenraali Ari Puheloinen on kirjoittanut muistelmissaan, että ”leikkaukset olivat liian isoja ja ne leikkasivat puolustuskyvyn liian alas”.

Vaalikeskusteluissa on pyöritelty puolustukseen käytettäviä prosentteja bruttokansantuotteesta. Aseita ja ammattilaisia ei kuitenkaan saa prosenteilla, vaan euroilla. Supistuva kansantalous ei pysty pitkän päälle ylläpitämään vahvaa puolustusta. Nostin riskin tästä esiin joulun alla Ylen suuressa vaalikeskustelussa. Se ei tuntunut kiinnostavan kanssaehdokkaita. Keskustelua talouden ja maanpuolustuksen suhteesta on syytä jatkaa, oli se mukavaa tai ei.

Suomen talous on kaksi vuotta taantumassa, työttömyys kasvaa ja julkinen talous heikkenee. Näin ennustivat sekä VM että Suomen Pankki joulun alla, mikä tuntuu joulupölyssä jo monelta unohtuneen. Suolaa haavoihin tuo The Economist -lehden vertailu, jossa Suomen talous sijoittui viimeiselle 35. sijalle.

Suomen velkaantuminen jatkuu, kun menot on viritetty talouden kantokykyä korkeammalle kasvu-uralle ja veropohja rapautuu. Nykymenolla tämän hallituskauden saldo on 47 miljardia lisää velkaa. Julkisen velan taso uhkaa ylittää jo 80 % vuonna 2025. Tilanne on reilusti EU-maiden keskiarvoa huonompi. Erkaannumme muista Pohjoismaista, joiden hyvinvointimallin haluamme jakaa. 

Luisu on pysäytettävä, ennen kuin on liian myöhäistä. Pitkän päälle meillä ei ole turvallisuutta, ei hyvinvointia eikä osaamisen perustaa, ellemme saa Suomen taloutta uudelleen kestävän kasvun uralle. Pahoin velkaantunut valtio ei ole aidosti itsenäinen.

Syyllisten etsintä ei talouttamme vahvista. Yksikään puolue ei ole synnitön velkaantumiskehityksessä, eikä menneisyydessä tapahdu enää mitään. Vetoan puolueisiin, tehkää yhteistyötä yli hallitus-oppositio-rajojen ja vaalikausien Suomen talouden kuntoon laittamiseksi.

Tohtorit Jukka Pekkarinen ja Vesa Vihriälä ovat esittäneet (HS 29.11.23) hallitus-oppositio-rajat ja hallituskaudet ylittävää ohjelmaa, jossa sitouduttaisiin velkaantumisen pysäyttämiseen. Mallina olisi Ruotsin yli-/alijäämätavoite, johon kaikki puolueet sitoutuvat ja joka on tuottanut tuloksia: Ruotsi on alhaisen velan maa. Tuon tasapainotavoitteen raamissa puolueille jää paljon liikkumavaraa arvojensa pohjalta päättää menojen ja tulojen painopisteistä. 

Kannustan pääministeri Petteri Orpon hallitusta tarttumaan ehdotukseen parlamentaarisesta yhteistyöstä talouden kuntoon laittamiseksi. Uusien vaikeiden päätösten lisäksi on uskallettava nöyrästi uudelleenarvioida jo luvattuja veronkevennyksiä ja lisämenoja.

Uusilla vakautustoimilla ei pidä jarruttaa yrittämistä ja työntekoa, sillä ilman kasvua ja työllisyyttä eivät mitkään menosäästöt tai veronkorotukset riitä. Työnteon, yrittämisen, osaamisen ja innovaatioiden resepti toimii myös jatkossa.

Työmarkkinoilla palkansaajien ja työnantajien yhteistyöllä on saatu tuloksia, kuten eläkeuudistukset ja maltilliset palkkaratkaisut osoittavat. Uudistua pitää eikä tupoja kannata haikailla, mutta ei sopimusyhteiskuntaa kannata romukoppaan heittää. Se on yhä pienen kansakunnan voimavara. Yritetään yhdessä vielä, on viestini niin Hakaniemen kuin Etelärannankin suuntaan.

Näillä nuoteilla toivotan maamme hallitukselle rohkeutta ja menestystä sen korjatessa suunnitelmiaan vastaamaan muuttunutta tilannekuvaa. Ei ole helppo rasti, mutta välttämätön. Kannustan myös oppositiota rakentavan kriittiseen yhteistyöhön sen kirittäessä hallitusta tässä tehtävässä. 

Nyt on koottava kaikki voimat Suomen selviytymisen puolesta.

Olli Rehn