Suomen talouden luisu on pysäytettävä ilman viiveitä

Valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin talousennusteet lähivuosille ovat odotetun surkeita. Kannustan tasavallan hallitusta tunnustamaan tosiasiat ja ryhtymään toimiin niiden vaatimalla tavalla.

Valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin talousennusteet lähivuosille ovat odotetun surkeita. Suomen talous on kaksi vuotta taantumassa ja työllisyys heikkenee, niin myös julkinen talous. Suolaa haavoihin tuo The Economist -lehden vertailu, jossa Suomi sijoittui talouskehitykseltään viimeiselle 35. sijalle.

Kannustan tasavallan hallitusta tunnustamaan tosiasiat ja ryhtymään toimiin niiden vaatimalla tavalla. Omasta ylpeydestä ei kannata nyt liikaa pitää kiinni: Uusien vaikeiden päätösten lisäksi on uskallettava kriittisesti tarkastella jo luvattuja veronkevennyksiä ja lisämenoja.

Terve talous on olennainen osa turvallisuutta. Suomen talouden perustan korjaaminen on välttämätöntä hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi sekä maamme vakauden ja taloudellisen itsenäisyyden puolustamiseksi. Talouden terveystila on kansallinen kohtalonkysymys, eikä siltä voi ummistaa silmiä. 

Emme sentään ole ”rotkon pohjalla”, kuten Paasikivi kuvaili Suomen asemaa toisen maailmansodan jälkeen, vaan luisussa hyvinvointiyhteiskunnan huipulta. Suhdannetaantumasta tulee pidempi kuin alkuvuodesta ennakoitiin. Emme kuitenkaan ole menossa 90-luvun lamaan tai edes 2008 syksyllä alkaneeseen taantumaan. Tästäkin taantumasta päästään aikanaan ohi. 

Ongelmamme on julkisen talouden jatkuva velkaantuminen, kun menot on viritetty talouden kantokykyä korkeammalle kasvu-uralle ja veropohja rapautuu. Julkisen velan taso ylittää jo 80 % vuonna 2025. Se on reilusti korkeampi kuin EU-maiden velkasuhteiden keskiarvo. Erkaannumme yhä kauemmaksi muista Pohjoismaista, joiden hyvinvointimallin haluamme jakaa jatkossakin. 

Nyt on kyse siitä, osaammeko pysäyttää luisun ennen kuin on liian myöhäistä. Pitkän päälle meillä ei ole turvallisuutta, ei hyvinvointia eikä osaamisen perustaa, ellemme saa Suomen taloutta uudelleen kestävän kasvun uralle. Pahoin velkaantunut valtio ei ole vapaa, vaan haavoittuva.

On normaalia, että taloustilanne muuttuu vaalikauden kuluessa. Hallituksen on tuolloin reagoitava synkentyneihin lukuihin joko luopumalla tavoitteistaan tai tekemällä uusia päätöksiä tavoitteisiin pääsemiseksi.

Riitelyn ja syyttelyn sijaan katse kannattaa kääntää johtopäätöksiin ja toimenpiteisiin. Yksikään puolue ei ole synnitön velkaantumiskehityksessä, eikä menneisyydessä tapahdu enää mitään. Syyllisten etsintä ei talouttamme vahvista. 

Uusia ratkaisuja pohdittaessa on syytä huomioida muutama asia: 

1. Uusilla vakautustoimilla ei pidä jarruttaa kasvua, yrittämistä ja työllisyyttä, sillä ilman kasvua ja työllisyyttä eivät mitkään säästöt tai veronkorotukset riitä. Olemme rakentaneet Suomea työnteon, yrittämisen, osaamisen, tutkimuksen ja innovaatioiden varaan, tämä resepti toimii myös jatkossa.
2. Eturyhmien ja edunvalvojien toiveet eivät saa ajaa kansallisen edun ohitse. Kansallista yhtenäisyyttä on varjeltava etenkin kovina aikoina. Uskon, että suomalaiset ovat valmiita tinkimään omastaan ja hyväksymään kovatkin toimet, kunhan ne kohdistuvat reilusti ja kaikki pyritään pitämään mukana. Säästöt on tehtävä oikeudenmukaisesti – eli ne eivät saa kasaantua yksittäisille ihmisille. Veromuutokset eivät voi olla poissuljettuja, kun yksi ongelma on veropohjan rapautuminen.
3. Talouden laittaminen kuntoon on yli vaalikausien ulottuva projekti, jossa onnistuminen edellyttää yhteistyötä. Puoluepoliittisilla kiistoilla ei kannata rakentaa niin syviä jakolinjoja, että maamme asioiden hoito käy mahdottomaksi. 

Näin vakavassa taloudellisessa tilanteessa kannustan puolueita poikkeukselliseen yhteistyöhön yli hallitus-oppositio-rajojen. Tohtorit Jukka Pekkarinen ja Vesa Vihriälä ehdottivat Helsingin Sanomissa 29.11. parlamentaarisesti sovittua ja hallituskausien yli ulottuvaa ohjelmaa, jossa sitouduttaisiin velkaantumisen pysäyttämiseen sekä julkisen talouden menojen ja tulojen tasapainoon. Tuoreiden talouslukujen valossa pääministeri Orpon olisi viisasta tarttua ehdotukseen parlamentaarisesta yhteistyöstä talouden kuntoon laittamiseksi.

Näillä eväillä toivotan maamme hallitukselle rohkeutta ja menestystä sen korjatessa suunnitelmiaan vastaamaan muuttunutta tilannekuvaa. Kannustan myös oppositiota yhteistyöhön ja rakentavan kriittisen otteeseen sen kirittäessä hallitusta tässä tehtävässä. Nyt on koottava kaikki voimat Suomen selviytymisen puolesta.