Julkaistu 11.1.2024
Ehdokaskollega Jussi Halla-aho on ottanut kantaa Yleisradion journalismiin ja vaatinut Ylen rahoituksen leikkaamista neljänneksellä, kun Ylen ”vasemmalle kallellaan oleva poliittinen linja” ei häntä tyydytä. Vaikka kyse olisikin ”vain” Halla-ahon provokaatiosta, asialla on suuri periaatteellinen merkitys demokratian ja avoimen yhteiskunnan kannalta.
On toki sallittua arvioida kriittisesti Yleä, kuten mediaa muutoinkin. Ei Ylen uutisointi aina ole minuakaan miellyttänyt.
On kuitenkin eri asia vaatia massiivista leikkausta Ylen rahoitukseen sillä perusteella, että Ylen journalismi ei vastaa hänen omia näkemyksiään.
Mitä siitä seuraisi, jos maamme saisi presidentin, joka haluaa ohjeistaa Yleä kaidalle tielle ja kenties pitää muutakin mediaa kurinpidon alaisena?
Eikö näin toimita lähinnä Venäjällä ja Unkarissa? Sitäkö haluamme?
Ainakin Halla-aho selkeytti vaihtoehtoja presidentinvaalissa. Haluavatko suomalaiset valita Orbanin ja Unkarin tien, vai jatkaa Chydeniuksen, sananvapauden ja pohjoismaisen demokratian pitkää linjaa?
Tasavallan presidentti ei voi ryhtyä ylimmäksi sensuuriviranomaiseksi, vaan puolustaa Suomen tasavallan arvoja, joiden ytimessä ovat sananvapaus ja median moniäänisyys. Koko kansan presidentin tulee puolustaa moniarvoista yhteiskuntaa ja demokratian perusarvoja, miellytti uutisointi tai ei.
