Julkaistu 23.9.2023
Suomen seuraava tasavallan presidentti aloittaa aikana, jolloin myrskypilvet tummentuvat maailmanpolitiikan taivaalla. Presidentin on kannettava vastuuta Suomen kokonaisturvallisuudesta.
Olli Rehn, Keskustan puoluekokouksessa 23.9.2023
Arvoisa keskustaväki, hyvät ystävät,
Ärade kongressdelegater, bästa vänner,
On hienoa olla täällä ystävien keskellä. En ole ensimmäistä kertaa hakemassa keskustaväen tukea ja luottamusta.
Minulle Keskusta on ennen muuta sivistys- ja ihmisyysliike. Juureva kansanliike, minulle monella tapaa tärkeä jo nuoruudesta. Se on ystävien ja lämpimien kohtaamisten liike, jonka kautta vaikutamme siihen, minkälaista Suomea haluamme rakentaa. Siksi tämä on minulle erityinen päivä ja erityinen hetki – on hienoa kokea se yhdessä teidän kanssanne.
Presidentin on oltava kaikkien suomalaisten presidentti. Siksi olen asettunut ehdolle presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta. Olen kiitollinen niille 20 000 kansalaiselle, jotka ovat käyttäneet oikeuttaan olla asettamassa presidenttiehdokasta. Ja kiitollinen olen kaikille teille siitä kannustuksesta, rohkaisusta ja tuesta, jota olen saanut.
Olemme olleet yhdessä hakemassa suomalaisten tukea, aina Stadin sydämestä Tyrnävän torille, Vehmaan kuumasta kesäillasta Savonlinnan oopperajuhlien toritunnelmaan, Lapuan lakeuksilta Joensuun lämpimään taiteiden yöhön.
Viime kesän reissuilla sain kokea hienoja kohtaamisia ja mieliinpainuvia keskusteluja. Niistä sai paljon aineksia pohtia presidentin tehtävää.
Yksi parhaista oli Pyörät pyörimään -tapahtuma Pohjois-Pohjanmaalla.
Fillaroimme liki sata kilometriä Pohjanmaan lakeuksilla (no Muhoksella yksi mäki!) ja pidimme puolen tusinaa puhetilaisuutta matkan varrella. Oli helppo kulkea joukon osana, kun reitti oli niin hyvin järjestetty.
Muistui siinä mieleen oma armeija-aikani Savon Prikaatin 1. Jääkärikomppaniassa. Olimme jatkuvasti pyörien päällä – tai suksien. Toki erojakin oli. Kun palasin RUK:sta prikaatiin ja johdin omaa joukkoa harjoituksissa, silloin piti itse suunnistaa, huolehtia joukon taistelukunnosta ja päälle varmistaa, että koko porukka pysyy mukana.
Sitähän se on myös Suomen tasavallan presidentin tehtävä: suunnistaa ja vetää linjaa, rohkaista yhteistyötä – ja omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että kaikki pysyvät mukana. Suomen presidentin on oltava linjaa vetävä yhteistyöjohtaja, kansalaisten presidentti.
Hyvät ystävät,
Presidenttiehdokkuus on itsessään arvokas luottamustehtävä. Haluan kunnioituksella todeta, että vaalissa on nyt kokeneita ja oppineita ehdokkaita, mikä on suomalaisten etu.
Haluan erottua arvojeni, tavoitteideni ja kokemukseni ohella myös toimintatavoilla. Se kuinka nyt kampanjoimme, on samalla ensinäyte siitä, kuinka presidenttinä edustaisin maatamme.
Toimin mieluummin kärjistävän keskustelun purkajana kuin sen kiihdyttäjänä. Rakennan mieluummin sillan kuin räjäytän. Kehun ja kannustan ennemmin kuin latistan.
Tämä rooli sopii minulle, ja se sopii Suomelle maailman tyrskyissä. Haluan olla yhdistävä tekijä, kokoava voima.
Hyvät ystävät,
Olen ollut monissa vastuullisissa tehtävissä keskustan tuella. Pyydän jälleen teidän tukeanne.
Yksin en voi onnistua, mutta yhdessä me voimme.
Yhdessä me lähdemme hakemaan suomalaisten tukea ja luottamusta!
Kun opiskelin Yhdysvalloissa ja Britanniassa, minulle jäi mukaan englannin kielen sana public servant. Sille ei ole oikein suoraa suomenkielistä vastinetta, mutta osuvin käännös on kansan palvelija.
Sellainen minä koen olevani: Suomen kansan palvelija.
Olen vahvojen naisten kouluttama. Äitini Vuokko rohkaisi minua varaosamyynnin ja jalkapallon lisäksi panostamaan valtiotieteen opintoihin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Polkuni tärkein käänne oli kuitenkin sellainen, jota en kenellekään toivo.
Elämäni suunta muuttui 25-vuotiaana. Tuolloin eräänä kylmän tammikuun aamuna vuonna 1987 uutisissa kerrottiin auto-onnettomuudesta.
Siskoni Sirpa, Siru, oli ollut matkalla viestihiihdon SM-kisoihin. Tiedon saatuani lensin ensimmäisellä lennolla Kuopion yliopistolliseen sairaalaan häntä katsomaan. – Siru ei enää palannut tajuihinsa, ja yksitoista päivää myöhemmin hän kuoli.
Suruamme on mahdotonta kuvailla. Vanhempani eivät koskaan toipuneet siitä. Minulle tuosta kylmästä tammikuusta jäi pysyvä vakavuus ja pitkä surumielisyys, joka väistyi vasta tavattuani vaimoni Merjan ja tyttäreni Silvan syntymän myötä. He ovat minun turvasatamani.
Vietin hautajaisten jälkeen paljon aikaa siskoni haudalla. Päätin, että minun pitäisi yrittää elää merkityksellinen elämä.
Asetin päämääräkseni edistää oikeudenmukaisuutta ja yrittää tehdä maailmasta parempi paikka.
Niin se oli, ja on edelleen.
Näin yhteisen hyvän palvelemisesta tuli kutsumukseni.
Hyvät ystävät,
Presidentin päätyö on ulkopolitiikka.
Kun menin aamuisin töihin Euroopan komissioon, minua tervehti työhuoneeni seinällä sinne viemäni taulu, jossa oli mottona Islannin presidentti Vigdis Finnbogadottirin – maailman ensimmäisen naispresidentin – painavat sanat: ”There is no such thing as a small nation” – ei ole sellaista asiaa kuin pieni kansakunta.
Minulle nuo sanat eivät ole toteamus, vaan elämäntehtävä ja vakaumus. On rakennettava maailmaa, jossa suurten valtioiden oikeus ei ole sen vahvempi kuin pientenkään – jossa voima ei ole ainoa oikeus. Tällaista voimapolitiikkaa edustaa Venäjän laiton, julma hyökkäyssota Ukrainassa.
Sodan myötä syntyy uusi eurooppalainen turvallisuusjärjestys. Ukrainan puolustustaistelu ratkaisee, millainen siitä tulee. Venäjän voitto merkitsisi syvän epävarmuuden aikakautta kaikille meille etulinjan maille.
Kyse on Suomen ja Euroopan turvallisuudesta – ja maailmanrauhasta.
Viime aikoina on noussut esiin huoli sodan laajenemisesta, jopa suursodan mahdollisuudesta. Sitä on lietsonut Venäjän löysä ja holtiton puhe ydinaseista. Ydinaseilla uhkailu ei ole leikin asia, mutta on syytä muistaa, että se oli jo Neuvostoliitolle lännen vastainen poliittinen ase, eikä se saa horjuttaa päättäväisyyttämme. Epäröinti Ukrainan tukemisessa vain pitkittäisi sotaa ja lisäisi sen laajenemisen riskiä.
Ukraina taistelee vapauden ja demokratian puolesta, ja siten myös meidän puolestamme. Siksi meidän – Lännen, Euroopan, Suomen – on jatkettava tukea Ukrainalle niin pitkään ja laajasti, kuin tarve on. Tavoitteenamme on kestävä ja oikeudenmukainen rauha.
Hyvät ystävät,
Venäjä on myös saatettava vastuuseen teoistaan. Mielestäni Venäjän jäädytettyjä valuuttavarantoja tulee käyttää Ukrainan jälleenrakennukseen. Se olisi moraalisesti oikein, taloudellisesti merkittävää, ja oikeudellisesti mahdollista.
Venäjän asevoimat ovat sotineet huonommin kuin oletettiin, mutta meidän suomalaisten ei kannata aliarvioida Venäjän kykyä aiheuttaa kaikenlaista harmia ja ilkeyttä. Meidän pitää aina olla valppaana, mitä itärajamme takana tapahtuu. Venäjän tekojen vuoksi Suomen ja Venäjän poliittisten suhteiden ja kaupankäynnin elpymistä ei ole näköpiirissä. Lännen ja Venäjän välille on laskeutunut moderni rautaesirippu.
Suomen osalta Paasikivi muistutti, että ”maantieteelle emme voi mitään”. Totta. Maantiede ei ole muuttunut, mutta meidän asemamme on. Yhdessä liittolaistemme kanssa patoamme nyt Venäjän voimapolitiikkaa.
Itsenäisen Suomen menestystarina on ollut kiinnittymistä askel kerrallaan vapaiden kansakuntien joukkoon, osaksi läntistä maailmaa. Tämän Suomen pitkän linjan kiteytti aikanaan pappani Ville Valjakka.
Kun EU-kansanäänestyksen päivänä soitin viisi vuotta talvi- ja jatkosodan rintamilla palvelleelle Ville-papalleni ja kysyin mitä hän meinasi äänestää, Ville-pappa vastasi salamannopeasti: ”Totta kai minä äänestin puolesta. Minä katsoin viisi vuotta itään. Sen jälkeen olen katsonut vain länteen.”
Nato-jäsenyys on tässä pitkässä linjassa se lopullinen, täydentävä askel.
Seuraavan presidentin keskeinen tehtävä on viedä menestyksellä maaliin Suomen ankkuroituminen läntisiin turvallisuusyhteisöihin. Olemme itsemme kokoinen osa liittokuntaa, jossa katseemme on ulotuttava aiempaa kauemmas. Naton jäsenenäkin olemme ennen muuta Pohjoismaa – ja samalla etulinjan maa.
Kära vänner,
Försvaret av de nordiska länderna skall ses som en helhet, som är komplett först när också Sverige är medlem i Nato. Säkerheten i Norden stärks mycket av Natos ledningssystem och USA:s logistiska och militära stöd. Det bilaterala försvarsavtalet med USA, som nu förhandlas fram, är ytterligare ett viktigt komplement.
Det nordiska samarbetet fördjupas mycket som en följd av Finlands och Sveriges medlemskap i Nato. Förhoppningsvis leder det till fördjupat nordiskt samarbete också på andra områden, bland annat när det gäller forskningen, innovationer och utbildningen.
Det är i Finlands intresse att vår europeiska gemenskap med dess liberala värderingar används målmedvetet i alla internationella sammanhang. I en reglerad världsordning, baserad på nordiska och europeiska värderingar, kan vi nå målen mycket snabbare när det gäller att hantera klimat- och andra kriser och att motverka bland annat protektionismen.
Jag vill medverka till en målinriktad och långsiktig utrikespolitik, där vi agerar tidigt och inte bara reagerar. Så kan vi bäst tillvarata vårt lands och vårt folks intressen.
Hyvät puoluekokousedustajat,
Nato-jäsenyys vahvistaa Suomea. Muistetaan silti, että kriisin kohdatessa Suomen omasta puolustuksesta vastaamme ensi sijassa me suomalaiset itse – meidän puolustusvoimamme, meidän reserviläisarmeijamme.
Siksi kansallisesta puolustuskyvystä on pidettävä visusti huolta. Sen perusta on maanpuolustustahto, jota rakennetaan joka päivä, jokaisen suomalaisen korvien välissä – sillä, miten toisiamme kohtelemme.
Tässä murrosajassa meidän on EU:n ja Naton jäsenenä ohjattava Suomi-laivaa taidolla ja hermoilematta. Tasavallan presidentti ei voi olla kokemattomana komentosillalla, kun myrskypilvet tummentuvat maailmanpolitiikan taivaalla. Seuraava presidentti on paljon haltija.
Tasavallan presidentin ja hallituksen yhteistyön jalostaminen on myös seuraavan presidentin vastuulla. On tärkeä sopia pelisäännöistä, miten perustuslakia sovelletaan, jotta epäselvyyksiä ei synny ja jotta jokainen voi toimia työnjaon mukaisesti ja osaamme keskittää voimat oikein.
Meidän on myös välttämätöntä ja kiire parantaa kokonaisturvallisuuden alaan kuuluvan harmaan vyöhykkeen yhteistyötä. Kuka johtaa, jos joudumme äkillisen kyberhyökkäyksen kohteeksi? Tai rajan yli alkaa tulla järjestettyä pakolaisvirtaa? Tai jos rahtialus kaapataan Itämerellä? Kriisitilanteissa on tiedettävä heti, kuka johtaa toimintaa kriisin laukaisemiseksi ja mistä saadaan paras apu käyttöön.
Hyvät ystävät,
Presidentin on siis osaltaan kannettava vastuuta Suomen kokonaisturvallisuudesta. Eikä presidentti voi olla äänetön yhtiömies maamme tulevaisuuden avainkysymyksissä.
Minun silmissäni tulevaisuuden Suomi on osaamisen ja sivistyksen, yrittämisen ja aidon välittämisen yhteiskunta. Mutta myös joukkuepelin.
Moni meistä kasvoi siinä uskossa, että suomalaiset pärjäävät lähinnä yksilölajeissa – kuten pitkän matkan hiihdossa. Tänään me myötäelämme joukkueiden – kuten Helmareiden, Huuhkajien, Leijonien ja Susijengin – menestystä. Olemme saaneet joukkueena voittamisen mallin. Sitä mallia me tarvitsemme koko suomalaisessa yhteiskunnassa.
Voisiko Suomen idea olla siis ei vain selviytyä, vaan myös menestyä – yhdessä joukkueena?
Minun vastaukseni on kyllä. Se on kyllä, koska minä luotan suomalaisiin. Se edellyttää meiltä kuitenkin kykyä uudistua, ja pitää yhtä.
Menestyvässä Suomessa on kyse myös arjen turvallisuudesta, kriisinkestävyydestä – siitä, miten pidämme yhteisen kotitalomme Suomen kunnossa. Talon pitää kestää syysmyrskyt, katon kantaa lumikuormat, ja kotona oltava sopu ja hyvä, keskusteleva henki.
Jatkuvan velkaantumisen varaan ei voi rakentaa vahvaa yhteiskuntaa. Meidän on vahvistettava kasvun eväitä, jotka siivittävät Suomen menestystä. Tarvitsemme korkeaa osaamista, jolla tartumme tekoälyyn, vetytalouteen ja uusiin teknologioihin. Tarvitsemme älyn ja sielun luovuutta, jota suomalaiset tieteen ja taiteen tekijät ruokkivat, kykyä nähdä maailma ja sen mahdollisuudet avarasti.
Ikääntyvän Suomemme etu on myös edistää työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa. Jo Sakari Topelius kirjoitti, että kaikki he, jotka pitävät tätä maata isänmaanaan, kunnioittavat sen lakeja ja tekevät työtä sen hyväksi, ovat yhtä kansaa. – Tämä on suomalaisuuden sanoitus, joka kestää aikaa eikä erottele syntyperän perusteella.
Ja me tarvitsemme vahvempaa omavaraisuutta ruoassa ja puhtaassa energiassa. Nopea irtautuminen Venäjän fossiilienergiasta onnistui nimenomaan sen ansiosta, että Suomi on energiapolitiikassaan panostanut pitkäjänteisesti kotimaiseen puhtaaseen energiaan.
Realistinen vihreyskin on kriisinkestävyyttä. Siihen liittyy koko Suomen idea, maamme alueellisesti tasapainoinen kehitys – ja vahvojen kaupunkien ja elinvoimaisen maaseudun toisiaan hyödyttävä yhteiselo.
Kuka keksikään maaseudun ja kaupungin vastakkainolon poliittiseksi ohjelmaksi teki äärettömän suurta hallaa maallemme!
Ja hyvät ystävät, me jos ketkä tiedämme, että menestyvä Suomi ei voi olla jakautuva Suomi. Itä- ja Kaakkois-Suomi on kärsinyt Venäjän hyökkäyssodasta eniten. Emme voi jättää 1300 kilometrin rajaamme tyhjeneväksi seuduksi arvaamattoman naapurin viereen. Siksi koko Suomen elinvoima on myös turvallisuuspoliittinen kysymys.
Kansallisten ratkaisujen lisäksi tarvitaan myös EU-tason linjauksia. Kyse on koko Euroopan rajaseudusta. Voisiko Suomen hallitus ehdottaa EU:lle uutta ohjelmaa etulinjan maiden rajamaakuntien kehittämiseen? Siihen on kaikki perusteet.
Hyvät ystävät,
Menestyvän Suomen tulevaisuuden tärkeimmät tekijät ovat suomalaiset nuoret. Siksi tasavaltamme onnistumisen tärkeä mittari on, että se on reilu ja kestävä myös tuleville polville.
Kyse on paitsi turvallisesta lapsuudesta ja nuoruudesta, myös siitä millaisen maan ja maailman lapsemme perivät.
Reilu sukupolvisopimus on sellainen, jossa varttuneet ja vuorollaan nousevat nuoret polvet tekevät kaikki osansa. Elämä Suomessa ei voi olla pelkkiä oikeuksia, vaan meillä on myös velvollisuuksia lapsiamme ja yhteiskuntaa kohtaan, yhteiseksi hyväksi.
Sain hiljattain viestin 8-vuotiaalta Vivianilta. Se kuuluu näin:
”Presidentti on tärkeä henkilö, niin kuin kuningattaret ja kuninkaat. Maapallo kuumenee koko ajan ja se on tosi huono juttu. Mitä presidentti voi tehdä sille?”
Vivianin ja monien lasten ja nuorten kokema ilmastotuska tuo mieleen minun ikäisteni nuoruuden ahdistuksen ydinsodasta.
Kahdeksanvuotiaiden ei pitäisi joutua kantamaan huolta maapallon tulevaisuudesta. Nämä ovat meidän aikuisten vastuulla olevia asioita.
Vastasin Vivianille, että presidentti voi tehdä paljonkin. Erityisesti haluan nostaa kansainvälisen ilmastodiplomatian presidentin työlistalle. Kiristyvien suurvaltajännitteiden oloissa lännen, Kiinan, Intian ja muiden valtojen pitää pystyä toimimaan yhdessä ilmastotyössä, jos jossain. Tuloksekas työ ilmaston eteen lisäisi kaikkien turvallisuutta ja voisi pitää koossa voimapolitiikan runtelemaa kansainvälistä yhteisöä.
Hyvät ystävät,
Olen tavannut puhua tasavaltalaisista arvoista. Minulle tasavaltalaisuus kiteytyy siinä vanhemmiltani saamassa opissa, että jokaista ihmistä katsotaan samalta silmien tasalta, tasavertaisina.
Tässä yksinkertaisessa ajatuksessa kiteytyvät vapaus ja ihmisarvo, ihmisten yhdenvertaisuus, demokratia ja oikeusvaltio. Näiden tasavaltalaisten arvojen puolustaminen on ollut neljän vuosikymmenen ajan toimintani johtotähti ja kantava voima.
Näiden suomalaisen yhteiskunnan perusarvojen puolustaminen on myös presidentin tehtävä. Mutta se on myös meidän kaikkien suomalaisten yhteinen tehtävämme, yhteiseksi hyväksemme, Suomen parhaaksi.
Siitä tässä kampanjassamme on pohjimmiltaan kyse: huomisen Suomesta, joka on hyvä elää meille kaikille.
Minä luotan suomalaisiin. Minä luotan suomalaisten tahtoon rakentaa yhdessä tuumin sellaista kotimaata, jossa on hyvä asua ja elää. Minä luotan siihen, että maamme parhaat päivät ovat vasta edessä päin.
Ystävät, huomisen Suomi on sellainen, minkä me siitä teemme. Yhdessä. Lähdetään siis tekemään yhdessä Suomea vahvistava kampanja – Suomen parhaaksi, tasavallan parhaaksi.
