Palaa takaisin

Julkaistu 13.12.2023

Jutun teko ei saa romuttaa toimittajan taloutta

Suomesta ei saa tulla maata, jossa toimittaja voi joutua velkavankeuteen tutkivan journalismin harjoittamisesta.

Korkein hallinto-oikeus on linjannut, että työnantajan maksamat oikeudenkäyntikulut ovat työntekijälle verotettavaa tuloa. Päätös koski Helsingin Sanomien toimittajia, jotka joutuivat käräjille Viestikeskuksesta kirjoittamiensa juttujen vuoksi.

Päätös on herättänyt huolta sananvapauden kaventumisesta. 

On syytä korostaa asian periaatteellista merkitystä.

Ensinnäkin, poliitikkojen ei pidä arvostella riippumattomien oikeusistuinten päätöstä. En minäkään arvostele. 

Päätöshän voi näyttää maallikkojuristin silmin sinänsä johdonmukaiselta. Mikä tahansa palkan päälle maksettava etu on KHO:n tulkinnan mukaan saajalleen verotettavaa tuloa, oli kyse sitten kännykästä, lounassetelistä tai miljoonien eurojen asianajokuluista.

KHO:n päätös vain paljasti järjestelmään liittyvän epäkohdan, joka on syytä korjata.

Toiseksi, näinä aikoina kaikki varmasti ymmärtävät kansallisen turvallisuuden tärkeyden. Salassa pidettävät asiat on pidettävä salassa.

Laki turvaa toisaalta epäkohtia paljastaville ihmisille lähdesuojan, jos he kertovat tietonsa toimittajalle. Tämä suoja koskee myös virkamiehiä, jotka kertovat salassa pidettäviä asioita toimittajille.

Tästä tulenkin kolmanteen tärkeään periaatteeseen. Viranomaisten toimintaa on voitava arvioida kriittisesti. 

Minulla on parinkymmenen vuoden takaa omakohtaista kokemusta tästä asiasta. Asetin kyseenalaiseksi viranomaisten toiminnan Alpo Rusin rikosepäilyjen tutkinnassa. Alpo Rusin syyttömyyden toteaminen vei aivan liian pitkään. Viranomaiset rikkoivat siinä perustuslakia ja esitutkintalakia.

Kaiken muun ohella tässä Supon tapauksessa paljastui viranomaisten ja median ongelmallinen symbioosi. Paria poikkeusta lukuun ottamatta toimitukset nielivät kritiikittä viranomaisten vuotamat väitteet, että Rusi olisi ollut DDR:n turvallisuuspoliisin Stasin vakooja. 

Me tarvitsemme aidosti riippumatonta mediaa ja tutkivaa journalismia, joka kykenee tutkimaan kriittisesti viranomaisten toimintaa. 

Lain mukaan päätoimittaja vastaa sisällöstä. Siksi on aivan kohtuutonta, että normaalin toimituksellisen prosessin läpikäynyt juttu vie sen kirjoittaneen toimittajan vararikkoon.

Kuten julkisuudessa on todettu, ongelma ei koske vain mediaa. Keskuskauppakamari on muistuttanut, että vaikkapa pörssiyhtiön talousjohtaja voi joutua oikeuteen vastaamaan syytteeseen tulosvaroituksen antamisesta liian myöhään. Vaikka hänet todettaisiin vuosien oikeudenkäynnin jälkeen syyttömäksi, KHO:n tulkinta johtaisi massiivisiin veroseuraamuksiin.

Siksi kannatan lainsäädännön muuttamista niin, että oikeudenkäyntikulut olisivat verotonta tuloa työtehtävässä toimineelle työntekijälle, joka ei ole toiminut työnantajan ohjeiden vastaisesti.

Tämä on periaatteellisesti erittäin tärkeä asia. Kyse on sananvapaudesta ja oikeusvaltiosta.

Meidän naapurissamme tavallinen ihminen voi joutua vankilaan sotaa arvostelevasta someviestistä. Suomesta ei saa tulla maata, jossa toimittaja voi joutua velkavankeuteen tutkivan journalismin harjoittamisesta.

Olli R.